Poikien Ympärileikkaamisesta.

Tervehdys pitkästä aikaa arvon lukijat. Kirjoitustahdin ja -ahkeruuden lopahtamisen vuoksi päätin kokeilla tällaista videoblogihommaa nyt ensimmäistä kertaa joten elkää odottako mitään Oscarin arvoista suoritusta. Vastaisuudessa olisi tarkoitus tehdä pientä tukisanalistaa tai jopa käsikirjoittaa video valmiiksi, mutta tämä kokeilu tuli nyt aikalailla improvisoiden.

Tässä alla sitten omassa videossa mainittu video lasten ympärileikkaamisesta. Varoitan jo etukäteen, että n. 10-11min paikkeilla alkaa video poikavauvan ympärileikkaamisesta joka on aika järkyttävää katsottavaa ja vielä järkyttävämpää kuulla. Thou hast been warned.

Trve kvlt brvtal alternative post-hardcore rocky-metal-pop

Genremasturbaatio. Aivoni täyttyvät yllämainitusta kun alan miettimään, että mitä ihmettä tarkoittaa alternative tai post-hardcore tai vltra trve kvlt blak metal. Okei jälkimmäisestä vielä voi olla aika varma millaista musiikkityyliä ko. bändi edustaa, mutta ei se nimestä tee sen järkevämpää ellei kyseistä musiikkia kuuntele.

Siksi aloinkin miettimään, että minkä helvetin takia KAIKILLE bändeille täytyy nykyään löytyä joku tietty ikioma genre mitä ne edustavat? Itselleni riittää hyvin, että tiedän bändi edustavan esim. "jotain rockin alalajia" tai "jotain death metallin alalajia" ja vedänkin yleensä rajan tuohon. Pyrin myös siihen, että jos en osaa selittää sanallisesti hyvin selkeästi miksi jokin bändi on juuri jotain tiettyä genreä, en käytä ko. nimitystä lainkaan bändistä puhuessani.

Osaan selittää hyvinkin tarkasti miksi joku bändi lukeutuu esim. folk, death, black tai vaikka death/black metallin piiriin. Toki tuo johtuu siitä että kuuntelen mm. noita genrejä edustavia bändejä, mutta toistaiseksi en ole törmännyt kehenkään joka osaisi selittää esim. tekstin alussa mainitut alternativen ja post-hardcoren kaltaiset genret. Konemusiikin maailmaan en edes aio mennä, meinasi itku tulla kun katsoi pikaisesti konemusiikin alalajien listan wikipediasta. Bubblegum disco<3

Ja ennen kuin kukaan tulee itkemään, että puolustan metalligenrejä koska kuuntelen metallia: minulla ei ole MITÄÄN hajua miten määritellä "sludge/stoner/tms. metalli". En osaa määritellä edes mitä genreä Leevi and the Leavings edustaa, minulle se kuitenkin edustaa monien bändien kanssa samaa genreä, hyvää musiikkia.

Kulttuuria kulttuuria

Varkauden perhesurmasta käydään tälläkin hetkellä kuumaa keskustelua lähestulkoon kaikilla keskustelupalstoilla. Syyllisiä etsitään itse tekijän lisäksi yhteiskunnasta, hallituksesta, suomalaisesta kulttuurista ja tietysti miehistä. Olisi minulta typerää lähteä väittämään etten ymmärtäisi miksi noita kaikkia esitetään syyllisiksi.


Tekijän osallisuudesta ei tarvinne mitään sanoa, yhteiskunnasta en itse etsisi syitä, hallitus haluaa leikata mielenterveysbudjettia entisestään, kulttuurin miesvaltaisuus, miehet sitä miehet tätä jne. Yksi viesti kuitenkin herätti oman huomioni keskustelussa jota aiheen tiimoilta kävin:


"Turha syyttää hallitusta tai yhteiskuntaa, kun suomalaisessa kulttuurissa on SYVÄLLÄ ajattelu, että MIES ei hae ammattiapua mielenterveydellisiin ongelmiinsa. Lähipiiri kyllä tietää, että päässä viiraa, mutta asiaa hyssytellään, ja käytetään niin sanottua keittiöpsykologiaa apuna."


Tämä ei ole ensimmäinen eikä edes kymmenes kerta kun törmään tähän samaan syytökseen jossain muodossa tällaisesta tapauksesta keskustellessa. Tämä pistikin miettimään, miksi se että Jarkko tappaa perheensä on suomalaisen kulttuurin vika, mutta se että Abdullah raiskaa naisen ei ole Afrikan tai Lähi-idän kulttuurien vika? Miksi tällaisia syitä saa ja on joidenkin tahojen mielestä suotavaakin etsiä juuri meidän kulttuuristamme, mutta samaa ei voida soveltaa mihinkään muuhun?


Näille ihmisille ei myöskään tunnu menevän jakeluun se, että tällaiset tapaukset todennäköisesti ovat todella monien asioiden summa eivätkä suinkaan yhden vihanpurkauksen tulos. Mielenterveydellisen avun puute tai sen hakemattomuus, "miehen täytyy olla vahva"-ajattelu, pelko esimerkiksi siitä että jos vaimo hakee avioeroa, on hän huoltajuusasioissa AINA isää vahvempi ja tietysti että tekijä on ollut sairas paskiainen mistä ei liene epäilystäkään. Terve mies ei tappaisi perhettään edes kaikkien noiden sattuessa vastaan jolloin mielenterveydellisen avun tarve vain korostuu entisestään.


Tässä siis teille illaksi pohdittavaa, miksi suomalaisesta kulttuurista saa etsiä syitä näille teoille, mutta esimerkiksi Afrikan ja Lähi-idän kulttuureista ei saa etsiä syitä kunniaväkivallalle, raiskauksille, naisten kotieläinten lailla kohtelulle ja pedofilialle?

As much as I like green as a color...

Eipä tuosta ole paljoakaan aikaa kun Vihreiden Petri Honkanen ilmoitti virkamiehiin kohdistuvan väkivallan olevan oikeutettua. Luonnollisesti kirjoitus poistettiin, mutta eipä aikaakaan kun taas jysähtää vihreältä rintamalta; Miksi Itä-Afrikan hätä ei kosketa?


Niin miksiköhän? Vihreät muiden hallituspuolueiden rinnalla nostivat Suomen takuusummaa EU:n kriisirahastossa seitsemästä neljääntoista miljardiin euroon.


Olisiko tuossa tarpeeksi vastausta? Suomella ei ole varaa ruokkia omia köyhiään vaan he joutuvat leipäjonoon, samalla nipistetään pois koulutuksesta, vanhustenhoidosta ja lähestulkoon kaikesta, mutta tietenkään poliitikkojen palkkoihin, suhteettoman suuriin 'sopeutumiseläkkeisiin' tai rikkaiden järjettömiin tuloihin ei voida koskea.


En tiedä vaaditaanko Vihreisiin liittyessä allekirjoittamaan paperi, jossa sitoudutaan olemaan aivan v*tun tyhmä ja kadottamaan kaiken järkensä, mutta siltä alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan.


Rusinana pullassa Virri lopettaa kirjoituksensa seuraavasti:


"Joka tapauksessa olen varma, että joskus 2100-luvulla ihmetellään, kun maailmassa oli vielä 2000-luvulla nälänhätiä aivan samaan tapaan kuin me tänä päivänä ihmetellään 1600-luvun noitavainoja Euroopassa, 1800-luvun orjuutta Yhdysvalloissa tai 1900-luvun armenialaisten, juutalaisten ja Ruandan tutsien kansanmurhia. Miksi annoimme niiden tapahtua?"


Luit oikein, me annoimme 1600-luvun noitavainojen, Amerikan orjakaupan, armenialaisten, juutalaisten ja Ruandan tutsien kansanmurhan tapahtua. Juuri sinä suomalainen juuri töistä tullut kaduntallaaja olet vastuussa koko maailman nälänhädästä vaikka omat lapsesi kärsivät opetuksen tason leikkaamisesta, vanhempasi kärsivät loppuun asti vanhainkodissa jossa tulet itsekin kärsimään ja joudut jatkuvasti maksamaan ruoasta enemmän + jatkuvasti lisääntyvät vihreät verot. Muista syyllistyä myös jos omistat koiran, sillä sen hiilijalanjälki vastaa kahta katumaasturia.

Kiltit miehet ja badboy-Make

Badboy-Make, tuo mies johon useimmat naiset retkahtavat ja jolta sitten saa joko fyysisesti, henkisesti tai molemmin turpiinsa jonka jälkeen voidaan mennä rutisemaan friend-zonelle lukituille miehille. Miehenä ihmettelen, mikä vittu viehättää miehessä joka käyttäytyy kuin sika ja jonka harrastuksiin kuuluu mm. väkivalta naistaan kohtaan, pettäminen, yleinen epärehellisyys...?

Itse en ole ikänä lyönyt naista edes takaisin enkä tarkoituksellisesti satuta naista henkisesti, käyttäydyn hyvin, en ryyppää jatkuvasti, urheilen enkä kisko vain kaljaa käsi munissa, en petä, puhun ja pussaan ja harrastan jopa romantiikkaakin. Oh wait, eikös nämä olleet juuri ne mitä naiset tahtovat? Ainakin niiden naisten mukaan jotka tulevat itkemään kun Makelta on tullut taas nenille tai miten "KAIKKI MIEHET ON PERSEESTÄ" ja viiden minuutin kuluttua kuulee "mut sä et oo, sä oot niin ihana ku kuuntelet aina ja välität miltä musta tuntuu ja oot muutenki ihan erilainen ku muut miehet". Pahimmassa tapauksessa samalta naiselta kuulee taas miten Makelle halutaankin antaa vielä yksi mahdollisuus.

Mikäs meissä kilteissä miehissä sitten kusee jos kerran ollaan naisten mukaan kaikkea mitä nainen voi toivoa? Ei Maken vastakohta kuitenkaan ole mies joka tuo kukkia joka ikinen päivä ja lirkuttelee Shakespearen sanoja polvillaan heti aamusta.

En tiedä muista miehistä, mutta itseäni ainakin loukkaa kuulla naiselta olevani juuri sellainen mitä hän etsii miehestä jos virke loppuu "miksei muutki miehet voi olla tuollaisia". Mikä minussa sitten on sellaista että haluat siirtää ominaisuuteni toiselle miehelle jolloin hän kelpaisi? Saatat sanoa, että välimatka on liian pitkä mutta viikon päästä tapailet 50km minua lähempänä asuvaa jätkää. Tämän jälkeen, et ole missään vaiheessa sanonut suoraan miksi huolit piirteeni ja ominaisuuteni muilla, mutta et minulla. Olet esittänyt vain toinen toistaan idioottimaisempia tekosyitä vaikka korostat aina kuinka arvostat rehellisyyttäni ja suorasanaisuuttanu joita itsekin olen sanonut arvostavani.

Kaiken tämän jälkeen pidät itsestäänselvyytenä sitä, että juuri minä haluan kuulla miten uusi miehesi jonka valitsit minun sijastani kohtelee sinua kuin paskaa ja loukkaannut jos minulla sattuukin olemaan jotain itselleni tärkeämpää tekemistä.

Toivoisinkin nyt juuri naisilta pohdintaa ja palautetta kommenttiosioon sekä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä piirteitä te arvostatte potentiaalisessa kumppaniehdokkaassa? Ulkoiset ja sisäiset piirteet ja elämäntavat.

• Jos ette ole koskaan sanoneet miehelle "sinun omaamiasi piirteitä pitäisi olla muillakin miehillä", mitä mieltä olet tuosta lausumasta? Jos taas olet, miksi sanot näin?

• Oletko nainen joka ihastuu juuri Badboy-Maken kaltaisiin miehiin? Jos olet, niin teetkö samat virheet aina uudestaan vaikka tiedät mihin 'pahiksen' kanssa pyöriminen todennäköisesti johtaa?

Naiset, pelit ünd miksi Simo pelaa

Blogin yleisistä aiheista poiketen, tänään puhun naisten ja pelien suhteesta toisiinsa... Tai lähinnä siitä miksi monet naiset tuntuvat välttelevän tämän suhteen muodostamista. Tähdennän jo tässän vaiheessa että kyllä, olen tietoinen siitä että naisten asenteet pelejä ja pelaamista kohtaan ovat muuttuneet lähivuosina valtavasti. Nyt kuitenkin puhun siitä, miten useimmat naiset suhtautuvat peleihin ja pelaamiseen.

Yleisin naisten keskuudessa itävä stereotypia pelaajista tuntuu olevan hikinen finninaamainen nörtti tai "perus-Jonne" jonka elämän pyhän kolminaisuuden muodostavat energiajuomat, World of Warcraft / Counter-Strike / Modern Warfare ja vihainen masturbaatio. Ja kyllä, tämä on kärjistetty esimerkki mutta väittääkö joku lukija ettei todella moni todellisuudessa pidä pelaajia yleisesti tuollaisina?

Entäs me loput pelaajat sitten, mihin väliin me mahdumme? Itse esimerkiksi pelaan, mutta myös urheilen, käyn koulussa, luen ynnä muuta vastaavaa ja inhoan energiajuomia. Enkä koskisi World of Warcraftiin pitkällä tikullakaan, olen urhannut sille elämästäni muutaman minuutin ja se riitti.

Lisäksi naisten stereotyyppinen mielipide peleistä tuntuu olevan se, että ne kaikki ovat joko homoja ponibarbiepelejä tai Gears of Warin kaltaisia rekan kokoisia, kranaatteja aamupalaksi syöviä muskelimiehiä sisältäviä aivottomia teurastusmättöjä. Nay womanly woman for this is not the case! Tottakai löydät näiden kaltaisia pelejä jos etsimällä etsit, mutta älä tuomitse niitä kokeilematta. Jos taas "et halua kokeilla koska ei kiinnosta", älä vingu siitä että joku saattaa haluta kokeilla ja kokea ne.

Pelaaminen ei muodosta ongelmaa edes suhteelle, ellei siitä väkisin tehdä sellaista. Jos nainen päätyy seurustelemaan WoWnörtin kanssa, saa hän syyttää siitä itseään. Itse on miehensä valinnut. Jos taas koet sen ongelmaksi, että mies haluaa joskus pelata leffan katsomisen sijaan, kysy vaikka saatko liittyä seuraan ja kokeile. Mistä tiedät vaikka innostuisitkin?

Itse pelaisin oikein mielelläni tyttöystävän kanssa jos sellainen löytyisi samalla tavalla kun katsoisin mielelläni leffoja tai kävisin lenkillä hänen kanssaan.

Lopeta lukeminen tähän jos et nauti spoilereista tai jonkinmoisenlaisesta pelien analysoimisesta.

Itse pelaan kahdesta syystä, ajantappo jos muuta ei ole tai se, että haen pelistä elokuvan tai kirjan kaltaista kokemusta tai elämystä.

Kun haluan ajantappoa, valitsen siihen sujuvaa ja ennen kaikkea hauskaa aivot-narikkaan-mättöä tarjoavan pelin. Tähän lukeutuvat mm. Gears of War ja sen jatko-osa, Duke Nukem Forever, Left 4 Dead 2, Diablo 2 ja muut vastaavat. Nämä pelit voivat olla tarinaltaan täysin perseestä ja täynnä kliseitä, sillä niiltä ei odoteta elämyksiä tai sydäntäsärkevää draamaa. Niiltä odotetaan hauskuutta ja viihdyttävyyttä.

Jos taas haluan hieman ajattelua vaativaa ajantappoa, valitsen Command & Conquerin kaltaisia strategiapelejä, Mount & Blade Warbandin kaltaisia taktista ajattelua ja taisteluun osallistumista tarjoavia pelejä ja taktista ajattelua, joukkojen komennusta, kevyitä roolipelielementtejä ja pienehköä rakentelua tarjoavia pelejä kuten Heroes of Might And Magic 3 tai Disciples 2. Nämäkin pelit voivat olla tarinaltaan kliseisiä tai täysin perseestä, sillä niitäkään pelatessa ei odoteta elämyksiä vaan hauskuutta, jonka saavuttaminen vaatii jotain muutakin kuin napinhakkaamista.

Ja sitten puhumme oikeita elämyksiä tarjoavista peleistä kuten Red Dead Redemption, Silent Hill 2 ja 3, God of War ja muut vastaavat. Nämä pelit tarjoavat kaikkea mahdollista, sujuvaa pelattavuutta, oikeasti mukaansatempaavaa tarinankerrontaa, mielenkiintoisia hahmoja ja intensiivistä osallistumista pelin tapahtumiin liittyivät ne sitten pääjuoneen tai eivät. Mutta ennen kaikkea ne tarjoavat erilaisia tunnetiloja herättäviä kokemuksia. Nämä pelit sallivat pelaajan oikeasti eläytyä tarinaansa ja käydä läpi niitä tunteita mitä myös pelihahmo joutuu kokemaan.

Siinä missä Silent Hill 2 ja 3 tarjoavat tavallisen ihmisen selviytymistä omia traumojaan ja alitajuntaansa vastaan ja paikoittain kivekset kylmettävän jäätävää kauhua, God of War tarjoilee puolijumalan kostoreissua Olymposvuoren jumalia vastaan ja Red Dead Redemption puolestaan parhaille länkkärileffoille vertoja vetävän tarinan från the wild west.

Toisin kuin elokuvissa, peleissä ihminen astuu hahmon saappaisiin ja pääsee täten kokemaan tarinan täysin uudella tavalla. Kun pääset pelaamaan Red Dead Redemptionin kaltaista tarinaa, jossa toimit koko pelin ajan oman moraalisi mukaan, samaistut hahmoon täysin eri tavalla kuin valmiiksi kirjoitettuun leffasankariin. Jos potkit koiria, ryöstät naisia ja varastat hevosia, ei pelin päähahmon kuolema kirpaise koska se tuntuu ansaitulta. Mutta itse tunnustan melkein herkistyneeni kun John Marston tykitetään tusinan sotilaan toimesta maahan tarinan lopussa, koska olin pelannut koko matkan oman moraalini mukaan. Pelastin ohikulkijoita, toin etsintäkuulutetut rikolliset lain eteen sidottuina eikä aivot preerialle ammuttuna, enkä tappanut ihmisiä kaksintaisteluissa vaan ammuin heiltä aseet käsistä.

Tätä et koe elokuvissa, etkä tule sitä koskaan siellä kokemaan.

Positiivinen raiskaus :)

Positiivista syrj... siis erityiskohtelua. Sitä käsitellään taas ahkerasti Perussuomalaisten rasisminvastaisen julkilausuman tuomittua kaikenlaisen rasismin, syrjinnän ja erityiskohtelun mm. etnisen taustan, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Arvon haastateltava Tuomas Ojanen ottaa kantaa julkilausumaa vastaan ja lyttää käytännöllisesti katsoen koko homman "rasistista perusvirettä sisältäväksi". Mikähän vittu siinä on kun pitää jatkuvasti hienostella ja sössöttää sanomisiensa kanssa? Jos mies kerran on sitä mieltä että Perussuomalaiset ovat rasisteja tuon julkilausuman takia, sanokoon niin.

Olen itse nyt jonkun aikaa tätä lausuman ympärillä vellovaa keskustelua seurannut ja törmään joka ikinen kerta siihen, että ihmetellään miksei etninen tausta ole yhtä hyvä peruste positiiviselle erityiskohtelulle kuin esimerkiksi kehitysvamma.

Otetaan pieni tauko, jotta lukija saa rauhassa haudata kasvot käsiinsä ja hieroa facebalmia otsaansa.

Ja back to business. Voisiko joku ihan oikeasti kertoa miten kukaan voi rinnastaa kehitysvammaisten tai sotainvalidien saamat "tuet" siihen, että joku saa työpaikan siksi että on nainen tai nee... ulkomaalainen? Otetaan nyt vaikka oikein hyvä esimerkki.

Sinä arvon lukija, olet työnantaja rakennusfirmassa ja haluat palkata yhden työntekijän. Työhaastatteluun saavun minä ja tummaihoinen Suomessa syntynyt henkilö. Kävimme molemmat samat koulut ja valmistuimme täysin samoin arvosanoin. Ainoa ero meissä hakijoina ihonvärin lisäksi on se, että tummaihoinen hakija on lihaksikas ja hyväkuntoinen, minä taas möhömahainen punkero.

Jos valitset tummaihoisen siksi että hän on tummaihoinen tai minut siksi että olen valkoihoinen, kyseessä on luonnollisesti rasistisin perustein tehty valinta. Mutta jos valitset tummaihoisen jannun siksi, että hän todennäköisesti suoriutuu fyysistä kuntoa vaativasta työstä minua paremmin, ei kyseessä ole minkäänlaista rasismia.

Nyt voit korvata ylläolevassa skenaariossa firman, työhönottoperusteet, hakijoiden eroavaisuudet jne. haluamillasi termeillä kuten, että toinen on nainen, muslimi, lihava, hyväkuntoinen, homoseksuaali, hetero jne. Jos valitset työntekijän "positiivisen erityiskohtelun" takia, sinä syyllistyt syrjintään toista hakijaa vastaan. Henkilökohtaisesti minulle on aivan vitun sama kuinka Jeesus kuvittelet olevasi koska palkkaat johtokuntaasi 50% naisia väkisin vaikka 95% johtokuntaan hakeneista olisivat miehiä ja kaikki valitsemiasi naisia pätevämpiä. Tämä ei ole tasa-arvoa vaan juuri sitä eriarvoistamista mitä vastaan haluat taistella.

Ja kuten otsikkokin sanoo, positiivinen erityiskohtelu tai positiivinen syrjintä on aivan yhtä järkevä termi kuin positiivinen raiskaus. Kyseessä on akti joka on väärin jotain kohtaan, perusteet eivät tee siitä postiivista. Jos naisten ja maahanmuuttajien asema työelämässä on perseestä siksi, että nämä eivät sovellu tai edes halua jollekin alalle, ei alaa voida pakottaa rekrytoimaan väkisin. Jos itse olisin jonkin firman johtaja, tekijän etninen tausta tai sukupuoli on minulle aivan sama kunhan palkattu henkilö on hakijoista se pätevin. Jos pätevin hakija on neekeri, nainen, homoseksuaali tai vaikkapa kaikkia noita, palkkaan hänet. Jos pätevämpi taas on kaljupäinen maihareissa kulkeva valkoinen mies, palkkaan hänet. Yksinkertaista, eikä todellakaan rasistista.

Rasismia vastustetaan rasismilla, joten kohta varmaan vastustetaan väkivaltaa pieksämällä varmuudenvuoksi ne, jotka ehkä mahdollisesti joskus syyllistyvät väkivaltaan - tai sitten eivät :)